Ruuvipaalujen routaeristys: Milloin routaeristys on tarpeen?

Tarvitseeko ruuviperustus routaeristystä?

Routa voi olla suuri ongelma Suomen haastavissa olosuhteissa. Rakentamisen kannalta ruuvipaaluperustus on helppo ja kustannustehokas perustustapa, joka on suosittu esimerkiksi mökkien ja terassien perustuksissa.

Monen mielessä onkin kysymys, että tarvitseeko Suomen olotiloissa ruuvipaalut jonkinlaisen routaeristyksen? 

Ruuviperustus ei useimmiten tarvitse routaeristystä – mutta poikkeuksiakin on. Mitä pohjoisempaan mennään, sitä todennäköisempää on, että routaeristys on hyvä idea.

Routaeristyksen ruuviperustuksellesi tarvitset, jos:

  • paalun kärkiosa ei ulotu routarajan alapuolelle

tai, jos:

  • maa on märkää ja helposti routivaa, ja kierrepaalu on asennettu niin, että se osuu maan sisällä oleviin kiviin tai kallioon, mutta pehmeän maaperän takia kierrepaalu pyörii tyhjää eli ei mene syvemmälle.

Ylläolevassa esimerkissä ruuvipaalun kierrelaippa ei ankkuroidu ja maa jäätyessään paaluun kiinni voi nostaa sitä ylöspäin maasta. Näissä kahdessa tapauksessa on suositeltavaa että maa suojataan ruuviperustusten osalta vähintään 50 mm paksuisella eristelevyillä.

Käytä ruuvipaalun routaeristykseen tavallisimpia eristelevyjä

Yleisimmin käytetty kauppanimi ruuvipaaluille sopiviin eristyslevyihin on styrox tai finnfoam, ja vastaavat.  Eristyksen tulisi ylettyä vähintään metrin (1000 mm) ruuviperustuksen ulkopuolelle.

Myös ruuvipaalun sisäpuoli pitää täyttää jos pohjavesi on korkealla lähellä maanpintaa tai kierrepaalu on asennettu veteen.

Tällöin paaluun jäänyt vesi voi jäätyä ja halkaista putken ja silloin ruuvipaalun kantokyky heikkenee.

Maahan asennettaessa riittää kun leikkaa eristelevystä siivuja ja painaa ne ruuvipaalun putken sisään mutta veteen asennettaessa  on hyvä käyttää esimerkiksi valmisbetonia koska se lisää ruuvipaalun putken jäykkyyttä ja nurjahdus kestävyyttä. Maanpinnan muotoilu ja sadevesien poisjohtaminen vähentävät routimista koska maaperä ei pääse vettymään.

Samankaltaiset artikkelit