SALAOJITUSTEN UUSIMINEN

– Telapari Oy, Tampere, Ylöjärvi

Etenkin vanhemmissa rakennuksissa voi esiintyä perustusten kosteusongelmia, jotka johtuvat puutteellisista tai huonosti toimivista salaojista. Salaojitukseen ja perustusten kuivana pysymiseen on vasta 2000 luvulla alettu kiinnittää todellista huomiota ja varsinkin uusissa kohteissa pitää löytyä perustussuunnitelma, josta selviää miten salaojat asennetaan ja minkälaisia putkia, kaivoja ja kiviaineksia käytetään. Vanhoissa rakennuksissa salaojat ovat voineet mennä tukkoon, hiekkaa on käytetty liian vähän tai se on liian hienoa, jolloin se nostaa kapilaarikosteutta rakenteisiin.

Tällöin tulee kysymykseen salaojien uusiminen. Ensin kartoitetaan perustusten kunto eli pysyykö se ehjänä kaivutöiden ajan ja kuinka syvälle perustus ylettyy etenkin rintamamiestaloissa. Varsinkin rintamamiestalojen kellareissa varsinaista anturaa ei sokkelin alla yleensä ole. Kellareissa on korkeintaan jonkinlainen kivilatomus ja jos kellarissa on betonilaatta, se on yleensä samalla tasolla kuin perustuksen alareuna.

Salaojan kaivaminen rakennuksen ulkopuolelle ulottuu perustuksen alareunaan asti ja kaivannon pohja kaivetaan perustuksista ulospäin viettäväksi. Maa-ainesta tai kiviä ei saa kaivaa perustusten alta ettei perustuksiin tule painumia. Jos kaivannon pohja on märkä, ensin pohjalle asennetaan suodatinkangas, joka ylettyy maanpinnalle asti. Tämän jälkeen alle asetetaan kerros sepeliä, jonka päälle asennetaan salaojaputket, joiden kaadot ovat rakennuksen kulmissa oleviin salaojakaivoihin päin. Viimeisestä kaivosta asetetaan purku maastoon tai jos korko ei riitä, purkuputki tulee pumppaamoon, josta vesi pumpataan pois joko ojaan tai sadevesiverkostoon. Jos salaojat liitetään salaojakaivosta sadevesiverkostoon, välissä pitää olla padotusventtiilillä varustettu kaivo, joka estää veden virtauksen salaojiin päin mikäli sadevesiverkosto tulvii.

Ennen täyttöä korjataan myös mahdolliset vauriot tai epätasaisuudet sokkelissa. Aluksi asennetaan patolevy tai pikihuopa ja yleensä laitetaan minimissään 50 mm eristekerros vesieristeen päälle, joka toimii sekä suojaamassa vesieristettä tai patolevyä ja toimii samalla lisälämmön eristeenä. Kaivanto täytetään sepelillä ja maa-aineksella siten että sepeli on perustusta vasten ja suodatinkankaan ulkopuoli voi olla muuta täytemaata. Voimakasta tiivistämistä pitää välttää etenkin kun vanhat perustukset voivat olla tehty laihasta betonista ja terästä ei olla paljoa käytetty.